Oma koti kullan kallis

Tässä se nyt on. Meidän oma Väinölä. Kesäkuun alussa saimme talon omaan haltuun, ja viime päivät ovatkin vierähtäneet talolla tapettia repien. Hommaa on edelleen hurjasti ja aikaa rajallisesti, joten kiirettä pitää. Vaikka emme vielä(kään) siis asu uudessa kodissamme, olemme koko perheen voimin jo ulkoilleet yhdessä pihamaalla, jotta pikkuisemmekin pääsisi jo tutustumaan omaan valtakuntaansa. :)

Pihalla liikuskelu on tuonut joka kerta uusia yllätyksiä. Tänä kesänä emme juurikaan koske pihan istutuksiin, sillä on mukava kesän kuluessa nähdä, mitä kaikkea maasta nousee. Tässä taannoin vasta oivalsin mm. takapihaltamme raparperipensaan, josta hetimmiten nappasin muutaman varren mukaan tuliaisiksi mummulaan.

 

Majailemme edelleen välillä minun ja välillä mieheni vanhempien luona. Toimettomana emme toki makoile näissä majapaikoissammekaan, vaan myös perheen pienin pääsee päivittäin puuhastelemaan kaikkea mukavaa. Tässä ollaan istutuspuuhissa mummun terassityömaalla. ;)

 Ihanaa viikkoa sinulle

- Väinölän Laura

Vapaapäivä...viikko sitten

Ooops...Did it again! Jälleen tuli tämä pitkä hiljaisuus. Kaksi viimeistä viikkoa ovat olleet meille ihan super kiireisiä, mutta toisaalta viikkojen aikana on saatu paljon aikaan. Päätin nimittäin ottaa pienen spurtin opinnoissa nyt opetusharjoittelun loppuessa. Sain pisteet kotiin harjoittelusta, ja lisäksi viimeistelin 4 muuta kurssia pois päiväjärjestyksestä (vielä tosin pitää toivoa, että kaksi viimeistä tenttiä menivät läpi). 

Mutta tuli tuossa vietettyä yksi vapaapäiväkin kiireiden lomassa. Valitettavasti perheen isä ei ehtinyt mukaan, sillä työt veivät hänet taas koko viikoksi kauas meistä. V:n kanssa saimme silti vietettyä kunnon laatu-aikaa. Aamulla vierailimme omassa mummulassani, ja iltapäivä sujui rattoisasti sekin rakkaiden sukulaisten luona. Iltaan mahtui toki myös aina yhtä arvokasta äidin ja lapsen kahdenkeskistä aikaa<3

Tässä vähän kuvamaistiaisia Väinölän väen vapaapäivästä.

Ihanin mummu loihti meille aamupäiväksi raparperipiirakkaa, joka muuten maistui jo ihan kesältä! Nam!

Pieni V pääsi myös kevään ensimmäiselle puutarhakierrokselle isomummun luona. Harmi kun tuota viherpeukalon vikaa ei ole itselleni siunaantunut yhtään! Oman kotitalomme pihamaallakin on jo jos jonkin näköistä istutusta, mutta saapa nähdä, kuinka kauan ne poloiset selviävät hengissä. Ehkä minunkin olisi aika opetella vähän tuota puutarhahommaa.

Iltapäivän viihdyimme serkkuni luona. Kohdallamme on sattunut niin hyvin, että meidän ikäeromme serkun kanssa on vain 10kk, ja poikiemme ikäero vain 2kk. Ja kuten kuvista huomata saattaa, pojat viihtyvät jo keskenään melkein yhtä hyvin kuin äidit. 

Nappasinpa myös muutaman kuvan serkkuni ihanasta kodista. Ihailen hänen sisustusfilosofiaansa todella paljon, sillä hänen värikäs persoonansa näkyy viehättävällä tavalla ympäri kotia. Nämä kuvat ansaitsevat kuitenkin ihan oman postauksensa, joten lisää seuraavassa.

Parhainta kevätpäivää sinulle toivottaen

- Laura ja V

Mummulan elämää

Meidän perhe majailee tällä hetkellä V:n mummulassa, sillä vuokra-asunnosta on luovuttu ja oma koti kaipaa vielä viimeistelyä ennen muuttoa. Tämä paikka on ollut jo opiskeluvuosiemme alusta saakka tukikohtamme, johon olemme olleet aina tervetulleita. 

Ja taas saan laitella teille metsäkuvia paikasta, jossa majailemme, sillä vaikka omakin kotimme sijaitsee (ainakin oman määritelmäni mukaan) maaseudun rauhassa, sijaitsee V:n mummula Väinöläänkin verrattuna niin rauhaisassa paikassa, että tänne ei edes maailman pahuus yllä. Ja sen näkee tämän paikan ihmisistä.

Nuorelle ja kiireistä arkea elävälle perheelle toimiva tukiverkosto on kaiken A ja O. Onneksemme meillä on mieheni kanssa lähellämme paljon heitä, joilla on sydän paikallaan. He ovat niitä, jotka mahdollistavat oman opiskeluni, tukevat vaikeissa paikoissa, kyselevät kuulumisia ja kulkevat monin eri tavoin vierellä koko matkan. Meillä on kova homma M:n kanssa olla yhtäläisesti tukena näille kaikille mahtaville Luojan mestariteoksille, joista saamme joka päivä kyllä kiittää.

Näistä kultaakin kalliimmista ihmisistä kaksi asuu täällä V:n mummulassa. Täällä meidän onkin V:n kanssa hyvä hengähtää nyt, kun opetusharkkanikin on viimein ohitse. (kolme kertaa huraa!) Täällä elämä on pannukakkua ja mansikkahilloa, yhdessä juotuja iltapäiväkahveja, kahden ahkeran ihmisen omia hommia ja mahtavia rupatteluhetkiä. Ja mikä V:n mielestä ihan parasta: Tuffan traktori on täällä! <3

 

Iloista alkanutta viikkoa myös sinne ruudun toiselle puolelle!

-Väinölän Laura sekä pieni maatalon isäntä V. :)